Hiihtokoulun osa 3

Tsadaa! Kauan odotettu Hiihtokoulun seuraava luento onkin taas käsillä! Ja nyt onkin viimein syytä tutustua tarkemmin siihen itse hiihtosuoritukseen. Pidetäämpä sitten oikein samantein kaks opintokertaa, eli kuten jälleen nimikin kertoo:

En todellakaan jaksa hiihtää mitään kymppiä! (Suorituskyky I)
Tottakai jaksat. Kymppihän ei oo matka eikä mikään, puolet on kuitenki alamäkeä. Paras niksi onkin et valkkaa sieltä ratavalikoimasta heti sen kilpaladun. Siellä mäet on jyrkempiä ja näin After ski -orientoituneelle suksijalle ylämäen jyrkkyydellä ei oo mitään merkitystä. Ylämäessä on ratkasevaa se matka ja jyrkästä kohdastahan pääsee nopeemmin huipulle. Ja sit on isompi alamäki ja pääsee taas täysillä kohti juomapistettä. Ja alamäessä pakollinen laskuasento on sit se jo aikaisemmin hyväksi havaittu muna-asento. Siinä on aerodynamiikka kohdallaan ja metsän puolella poiketessa ei satu välttämättä yhtä pahasti, kun pystyasennos.
Ja jos matka alkaa kuitenkin painamaan ja aurinko laskemaan, ni ei mitään hätää. Sitä vartenhan sinne on ajettu se latu, et sitä seuraamalla löytää pimeessäki takas.

En todellakaan aio hypätä tosta! (Suorituskyky II)
Tottakai aiot. Kaikista hyppyreistä voi ja pitää hypätä. Hypyssä on kaks tärkeää hetkeä ylitse muiden. Ensinnäkin kannattaa ponnistaa, niin ei tipu suoraan kummulle ja toisekseen kannattaa tulla jalat edellä alas. Empiiristen tutkimusteni mukaan esim. olkapää edellä ei kannata laskeutua, tai naama. Toisaalta luut kasvaa uudelleen yhteen ja sinistymät kuluu pois ja kaupasta saa lisää urheiluvälineitä, joten pieniin vastoinkäymisiin ei kannata laisinkaan lannistua.
Ja hyppyreistähän voi hypätä myös muillakin välineillä kun suksilla, esim. liukurilla, tai lasten uima-altaalla. Korostaisin kuitenkin edelleen sen oikean laskeutumisasennon valitsemista siinä ilmaheiton aikana.
Toisaalta After skissa saa ansaitsemaansa huomiota (sääliä) kun paikalle saapuu katkenneet sukset, tai solisluu kainalossa ja tätä kautta saumat uusiin pisteisiin taatusti tuplaantuu.
Piste se on säälipistekin!

Yölähetys

Kristus että tenttiin lukeminen on vammasta. Voisinkin tässä yön ratoks mainita muitakin vammasia asioita:
1) loskassa lenkkeily (lenkkarit painaa saatana tuhat tonnia, vähintään)
2) vaippamainokset (miks vitussa ne lässyttää? eine vaippaikäset niitä osta kuitenkaa)
3) jeesuslehdet (tarviiko niitä ny saatana tunkea ihmisten luukuista, kukaan ei oo tilannu)
4) hitaat ihmiset (voi ettekö voi liikkua/ajatella/toimia ees vähä nopeemmin?)
5) muuttaminen (miksei kalusteita voi vaan jättää taakseen vanhaan kämppään?)

Ainiin toivottavasti se ei ollu kukaan Hiihtokoululainen joka oli käyny luistelemassa Suolijärven ympäri eilen. Voi sitä vimmaa, kun on pakko lähtee hiihtää samantein kun ekat hiutaleet osuu maahan. Ja juhlasuksilla tietenki, niillä uusilla.

Ainiin PS. alotin muuten jo muuttovalmistelut: vein 2 kaliakoria Kliiån takapaksii oottamaan, et joku palauttas ne kauppaan. Onneks alotin näi hyvissä ajoin valmistelut, ni ei varmaan tuu taas yhtää kiire.

Lumen tuloa!

Joo terve. Johan tuli viimmeviikolla rokkailtua ja pitiki oikein Pohojammaalla käydä näyttäytymässä lavvantaina. Kaikissa opinto-oppaissahan neuvotaan, et jos on maanantaina tentti, ni kandee lauantaina vetästä ittensä oikein kunnolla juovuksiin. Näillä neuvoin kävin sit tuos äske tentissä vähä väläyttämässä osaamistani. Ei siinä kauaa menny, ei. Keskiviikkona olis sit taas uus koitos tiedossa, mut enkai mä ny täs väliajalla ala siihe lukemaan, kun huomen illallaki ehtii iha hyvi.

Mutta! Nytpä tänään saatiin taas uusi kausi käyntiin, eli talvipyöräily. Talvipyöräilyhän on hiihdon ohella yks parhaista talviurheilumuodoista. Se ei eroa kesäpyöräilystä oikeestaan mitenkään, mitä nyt ohjaamis-, jarrutus- ja vauhtiominaisuudet puuttuu. Kuulemma myynnissä olis oikei nastanakkeja fillariin, mut emmää oo lähteny tommosii hömpötyksiin ollenkaa. Oleellista talvipyöräilyssä onkin se ajoasento. Ja sehän on pohjimmiltaan sama kun jää-speedwayssa. Välillä vaan poljetaan hurmiossa vauhtia ja sit koitetaan ohjastaa se menopeli lumikasojen ja loskatöntäreiden seassa suht oikeaan suuntaan. Kyl tää Suomen talventulo on hianoo aikaa!

Tuli tossa miäleen, et mulla on tässä viitisen päivää aikaa pakata kamani ja poistua Suomen maasta. En oo tietenkää viittiny vielä alottaa valmistautumista mitenkään. Ehtiihän sitä. Projektin ekavaihe vois olla se, et roudais tonne partsille kertyneet 4 korillista tyhjiä kaliapulloja kauppaan. Kakkosvaiheena vois hoitaa esim. virastoasioita, mut niihin nyt voi paneutua vielä muinakin päivinä, kun tänään.
Huamena voitas sitten taas jatkaa hiihtokoulun parissa.
Siihen saakka håpsansaa.

Havuja, pärkele!

Nooooohoooni! Nyt onkin Hiihtokoulun seuraavan luennon aika. Ja tänään tutustummekin suksihuollon ihmeelliseen maailman. Kuten otsikkokin kuuluu:

Kristus kun ei luista! (Voitelun ABC)
Eli sukseltahan voi toivoa kahta ominaisuutta: joko sitä että se luistaa, tai sitä että se pitää. Tämän tarpeen voi jokainen sitten ihan itse määritellä. Ja ihan perushiihtäjälle riittää tasan jompikumpi näistä, Gundesvaanit saa sitten viilata keskenään lisätoiveiden parissa.
Sehän vituttaa, kun kaikissa sporttijulkasuissa nykyjää neuvotaan, et kuinka helppoa voitelu onkaan ja sit siinä on nelisivunen lista mitä kaikkea pitää ostaa. Voi vittu! Voiteluun tarvitaan tasan a) suksi b) voide ja c) joku voiteen levitysvempain.

Alotetaas siitä luistosta. Ideahan on vähentää kitkaa suksen ja alla olevan materiaalin välillä, joten hyvin pääsee alkuun, kun valitsee suht luistavan alustan. Esim. lumi luistaa paljon kivemmin, kun soratie. Luistoa voi myös lisätä erinäisin vippaskonstein, kuten voiteiden avulla. Tähän puuhaan ryhtyessä on syytä vilkasta siitä putelin kyljestä, että onko se tosiaan liukkaria, vai tervaa. Ja sitten vaan koko suksen pituudelta sitä sutii ja mieluusti vielä sillä vaimon uudella silitysraudalla lämmittää, voi saatana että muuten luistaa!

Sitten tää toinen vaihtoehto, eli pitovoitelu. Tätä ei suositella esim. lumilaudan, tai pulkan pohjaan. Tästäkin on tehty jotain perkeleen avaruustiedettä nykyään. Moon 20 vuotta suksinu tasan yhden voiteen avulla ja hyvin sujunu. Eli kaupasta valitaan se -1 ... -3C pitovoide ja sillä pärjää taatusti koko talven. Sitä paitsi jos tulee ydintalvi (pakkasta yli -15C) tai kesä (lämmintä yli +0C) niin kukas saatana sillo haluaakaan hiihtämään?
Pitovoidetta sitten suditaan muutama kerros siihen suksen keskivaiheille ja korkin palasella hinkataan se siliäks. Paremmissa suksissa on ihan pitoaluekkin määriteltävissä, mutta se nyt on yks saatanan hailee, jos se voide on pari senttiä vinossa.
Tärkeintä on kuitenkin hangata sitä voidetta tasaseks sen verran pontevasti, ettei se kulu heti ekoilla potkuilla pois. Kolmella voidekerroksella pärjää helposti useemman tunnin ulkoilut. Ja siinä vaiheessa kun pito loppuu, on usein voimatkin loppu, joten eikun lyhintä reittiä, haarakäynnillä, sinne bistron suuntaan.

Sitten kun voitelut on valamiit, ni eikun nakkaa sukset pihalle oottamaan. Siellä ne sopivasti ehtii kylmenee, kun ite vetää hiihtoasua ylle. Kylmässä suksessa nääs se voide toimii paremmin.
Ja kun tarkotus oli siis hiihtää suoraan sinne After skihin, niin suositeltavaa onkin, että kirjottaa suksiin oman nimen. Ja vaikka omaan käteen myös. Niitä voi sitten verrata toisiinsa, kun vilkun jälkeen yrittää siitä ravintelin pihahangesta ettiä omia vehkeitään.
Entistä helpommalla pääsee, jos oma sukunimi sattuu olemaan vaikka Peltonen, tai Fischer niin voi jo kaupassa huomioida After skin mahdollisesti aiheuttamat pikku hankaluudet.
Ja kuten aikasemmin jo todettiin, ni uskomatonta rahan säästöä syntyy, kun kotimatkan voi pistellä hiihtäen. Taksista säästyneet rahat onkin viisainta sijottaa jo etukäteen siellä ravintelin puolella muutamaan eväskaliaan. Ettei sitten jano yllätä ennen kotiovea.

Nyt luulis joka hiihtokoululaisen olevan valmista kauraa lumille. Ensjaksossa sitten otetaankin ensipotkut. Lumet on jo tilattu!

Kuka sulatti talven?

Terve. Voi tsiisus kraist että voi olla auto paskas! Onneks en pessy eilen kokosyksyn karstoja pois, tänään saikin uuden tyylikkään kakkakerroksen. Nykyään ei näe enää sivuikkunoista ulos ollenkaa. Mut emmä ajakkaa sivuttain.
Kun tosiaan ikäänkuin työkseni kurvailen tuolla pitkin maakuntia, ni välillä kyllä osuu ns. tyhjä arpa kohdalle. Joskus on nimittäin pakko käydä jossai huoltoasemalla kakkelströmillä ja voi perkele mimmosiin katiskoihin ne viritteleekin kakkelipaperia. Siinä kuin koitat riipiä sieltä peltien välistä sitä papyruskäärönpäätä esille, ni kynnet irtoo ja rystyset vuotaa verta. Ja sit ku viimein saat serlasta otteen, ni eikö se tuu saatana jonain postimerkin kokosina palasina. Eikö sitä rullaa nyt vittusoikoon voi laittaa ihan vaan kepin nokkaan, josta sitä kätevästi voi sitten pyörittää sopivan määrän.

Tuolla ympäriinsä ajellessa näkyy usein myös niitä Vanhasen "vaalimainoksia". Sitä oon pohtinu, että lisääkö se oikeesti Mr Vanhasen äänestäjäkuntaa, kun tuolla on pitkin peltoja jotain erivärisiä muovisuikaleita sen tuhannen sotkussa jonkun tolpan nokas?
Mä voisin ehkä keksiä vielä pari paskempaakin ideaa, mut kyl toi aika top10.een pääsee. Ja paljonkohan sekin on maksanu?

Jaanii, kaikenmaailman julkkiksethan kunnostautuu kilvan jos minkäsortin hyväntekeväisyydes. Et tyyliin joku Neiti Näyttelijä järjestää hipat ja niitten tuotto sitte annetaan Budapestin irtokameleille. Ja sit ne poseeraa joka lehes, et hei kattokaa, tässä minä ojennan 30 000 tollarin shekin. Voi vittu! Sit niitten omalta tililtä löytyy joku 8 gigatonnia seteleitä. Eikö saatana omista voi antaa? Niillä olis oikeesti varaa ostaa vaikka kaikki maailman hyväntekeväisyysjärjestöt ja sit ne antaa jonkun markan.
Saatana nii.

Muttamutta... kuten nokkelimmatpokkelimmat teistä jo varmaan huomas, ni jotenkin pääs yön aikana pehmenee noi kunnan isien ajamat ladut, joten tänään Hiihtokoulus on lepo. Huomena sitten alamme tervaamaan niitä suksen pohjia.

After Ski School part 2

Jipii! Onkin viimein kispen hiihtokoulun toisen luennon aika. Toivottavasti ootte jo löytäny ittellenne jotkut lankut alle, ni päästään pian vauhtiin. Tosin vielä on aikaa hamuilla niitä lylyjä kellareista, sillä tänään perehdymme hiihtopukeutumiseen. Eli kuten luennon nimikin kertoo:

Saaks hiihtää farkuilla? (Pukeutumisen perusteet)
No tottakai saa! Unohtakaa ne saatanan ala-asteen opit, että ainoostaan jumppahousuilla saa urheilla. Paskat. Hiihtää voi ihan millä vetimillä tahansa! Farkut käy siinä, missä se neonvärinen kokohaalarikin. Ja hiihtää voi vaikka alasti. Ainoo mikä on ehdottoman pakollista on pipo&hanskat. Ilman niitä et taatusti selviä lumilta maaliin, eli sinne after skihin. Ei aivokuolleet voi juoda kaliaa, eikä tuoppi pysy kädessä josta on just amputoitu 3 sormee.
Ja tältä kurssilta tulee hylsy samantein.

Onkin tärkeä pohtia asuvalintaa jo ladulle, tai mäkeen lähtiessä, sillä after skihin mennään tiätysti suoraan mäestä ja siellä istutaan monoilla vilkkuun saakka. Lisäturvallisuutta luo, jos on kypärä jo valmiiks päässä, niin ei sitten haittaa jos vähän liukastuu kuspissalle mennessä.
Jollain perkeleen muotilehdillä on hämärtyny täysin tuo afterskin idea ja siellä kiiltosivuilla näkeekin tavan takaa jumalattoman trendikkäitä "after ski -asuja". Saatana, ei niitä käyä vaihtamassa.
Ja sehän on sitten kovin näppärää, kun valopilkun jälkeen voi hiihtää kotiin. Ei tarvi taksia.

Näitten vinkkien avulla luulisi jokaisen löytävän sopivaa päälle pantavaa, kun kurssin pakolliset käytännön harjoitukset alkavat. Ensi kerralla voitelemmekin sitten sukset.
Siihen saakka rauhallista illan jatkoa.

Matkaraportti

Heipähei. Kispen hiihtokoulu on valitettavasti tänään peruttu, sillä kispe on vähän väsynyt. Sen sijaan lieneekin matkaraportin paikka. Eli yhteenveto luokkaretkestä.

Matkaan päästiin torstaina ja tilanne riistäytyi tuttuun tapaan hallinnasta jo hetikohta laivan irrottua satamasta. Useampikin peluri tipahti jo ennen puoltayötä ja meidän hytti kunnostautui nappaamalla kulta- ja hopeamitalit sarjassa Kuka ekana nukkumassa. Ainoa yöllä saavutettu piste olikin lakipiste.

Perjantaina oli matkaohjelmaan merkitty vierailua kuninkaan linnassa, sekä museoissa. Valitettavasti kispe oli vähän väsynyt ja käytti maissavierailuajan vierailemalla kaakeliosastolla kepeät kuusi kertaa. Osa joukkueesta säntäsi kuitenkin kohti Slussenilla siintävää pikaruokaravintelia. Olivatpa nähneet matkalla myös eläimen, joka oli ilmeisesti koira (?).

Onneksi päivä muuttui viimein jälleen illaksi ja olo vähän juhlavammaksi. Eihän tilannetta auttanut kuin juhlistaa uudella nousulla. Ja kun hetken malttoi odottaa, niin tilanne alkoi jälleen kerran ilahduttavasti karkaamaan käsistä.
Laivahan on meidän kaltaisten ammattilais Parkour -harrastajien taivas. On kaiteita ja on portaita ja on ulokkeita. Kuvasimmekin muutaman huiman videon. Näette ne varmasti tuota pikaa Nelosella jatkuu-klippeinä. Muitakin pätkiä ehdimme nauhoittaa, kuten erilaisia laulu- ja tanssiesityksiä. Uskoisin näidenkin taideteosten kilpailevan myöhemmin talvella suurimmilla lyhytelokuvafestareilla.
Eikä mennyt ilta hukkaan, pistekin tuli. Ja lisäksi meidän hytti vei jälleen kirkkaimmat Kuka ekana nukkumassa -mitalit. Tällä kertaa uusien kisaajien voimin.

No sitten olikin jo seuraava päivä ja palasimme takaisin Suomen maahan. Ohjelmaan oli merkattu pakolliset jatkot Helsingissä. Eikun pirssillä tukikohtaan ja yleinen joukkokuolema muutaman tunnin ajaksi. Tämän jälkeen avasimme pilsnerit ja eikun tuulta päin! Suurin osa joukkueesta päätti ottaa junan alle ja siirtyä suoraan Tampereen trendikkäimpiin ravintoloihin. Lähdön hetkellä osalla oli hieman kivempaa kuin toisilla ja miesvahvuudestakin uupuu jo muutama ottelija.

No minähän jäin sitten Isolle Kirkolle, kun kerta niinkin kauas oli päästy. Eikun suunta Kallioon ja kalianjuonnin kimppuun. Hieman pelko kaihersi mieltä, että mitenkä sitä vielä syttyy uuteen vauhtiin kolmantena kisapäivänä. Mutta eipä huolta! Sieltähän se taas tuli, kulman takaa. Kristus kun jossain vaiheessa sammu valot melkei kesken lauseen. Hyvä että tuolilla pysyin. Kuin ihmeenkaupalla taistelin vielä itseni mukaan illan hulinaan. Siellä tulikin tavattua sitten uusia mainioita tyyppejä ja tehtyä loistokas vaikutus sivistyneillä juomatavoilla, sekä nokkelilla jutuilla. Yöksikin pääsin sisätiloihin ja somasti nukuin sen seittemän kitaran ja viiden pasuunan seassa.

Aamulla turhuuden markkinoiden kautta etsimään omaisuutta ja autoa. Sieltähän ne löytyikin ja eikun kohti Tampereen motorbaanaa. Voisin muuten kertoa, että tuommoinen muutaman ehtoon kalianjuonti vaikuttaa hieman ajo-osaamiseen. Tsiisus kun joka risteykses piti miettiä, et pitäsköhän mun väistää tuoltatulevia ja kummaltakohan puolelta liikenteenjakajaa olisi sovelias kurvata. Kotiin löysin kuitenkin ilman osumia ja loppujoukkue pääsi pesemään legojaan takapaksiin jemmatuilla hammasharjoillaan.
Ei paskempi reissu. Päätän raporttini tähän.

Luåkkaretki

Hei kansa. Olen hieman pettynyt teidän Hiihtokoulu innostukseen, vaan kaks mukaan lähtenyttä tällä hetkellä (ja molemmat vaatii jo invamopoa alle..). No kurssi jatkuu jälleen maanantaina.

Nomutta kostoksi lähenkin tästä juuri purjehtimaan kohti Ruotsin maan pääkaupunkia. Tiedättekö. Lauantaina onkin sitten pakolliset jatkot Helsingissä, kaikki kuulijat saavat osallistua. Meidät löytää mistä tahansa Helsingin ravintelista heti aamusti. Tule mukaan.
Nyt eikun tsin tsin!

Kispen Hiihtokoulu (TM)

Terve! JIHUU!! Talvi tuli!
Ja nytpä talven kunniaks voiskin startata ihkauusi sarja! Kun nykyjää joka saatanan lehdessä neuvotaan että miten sinustakin voi tulla Finlandia-hiihtäjä ja että näillä talven trendikkäimmillä asuilla teet vaikutuksen hangilla, niin onkin syytä vastaiskuun. Täältä tullaan:

KISPEN AFTER SKI - KOULU!
Kispen hiihtokoulussa opit tärkeimmät niksit after skiihin. Käymme läpi parhaat tyylit, illanviettokonstit, sekä paskimmat viritelmät. Ehkäpä muutama vinkki myös laduille ja rinteisiin, osallistujien tarpeiden mukaan.
Mutta kuten nimikin kertoo, tapahtuu after ski siis hiihtosuorituksen jälkeen. Sehän riittää että kerran käy suksimassa, niin koko loppukausihan on juurikin sitten sitä after skiitä. Tätä toimitusta varten pitäisi siis hommata sukset. Tässä onkin loppuviikko aikaa itsekullakin käydä tonkimassa ne lankut sieltä kanaverkon perukoilta esille. Mikäli sukset on kuitenkin mystisesti kadonneet, voi siitä kotipihasta tuota pikaa realisoida jonkun penskan sukset lainaan.
Ensviikolla aloitamme sitten tosi toimet. Siihen voi jokainen verrytellä esim. nautiskelemalla hieman kisajuomia, tai seuraamalla vaikka hiihtokisoja telkkarista.
After ski -koulun ohjelmarunko voisi olla vaikka seuraavanlainen:
1) Missä vitussa mun sukset on? (Johdatus hiihtotieteeseen)
2) Saaks hiihtää farkuilla? (Pukeutumisen perusteet)
3) Voi kristus kun ei luista! (Voitelun ABC)
4) En todellakaan jaksa hiihtää mitään kymppiä! (Suorituskyky I)
5) En todellakaan aio hypätä tosta! (Suorituskyky II, vapaaehtoinen)
6) Miksei hississä saa kurvia siksakkia? (Mäenlaskun syventävä opintojakso, ei pakollinen)
7) Koska after ski aukee? (After skiin alkeet)
8) Yksh bishe (After skiin jatkokurssi)
9) Haluisiksä panna mua? (After skiin ammattiaine)

Kaikki mukaan! Ei maksa mitään.

Eläviä kuvia

Moro. Johan onkin pirskottanu tänää vettä. Ja sateessa fillarilla kurvailuhan on silkkaa hienoutta. Se nyt on aivan yks hailee, et jos vähä takki ja housut kastuu. Mut voi saatana kun AINA kastuu perse. Vaikka sitä satulaa kuinka hinkkais ja laittais vielä muovikassin päälle, ni hyvä kun kerkeet vauhtiin päästä, kun sieltä alkaa jo jostain raosta tihkua jotain perkeleen adsorptio-vettä. Ja sit o semmoset märät raanut farkunpersiissä koko päivän.

Kävimpä muuten eilen elokuvissa! Voisinkin tehdä oikein arvostelun.
Elokuva: Tyttö sinä olit tähti
Pisteet: ei herunut
Tähdet: vaikka kolme
Perustelut: paljon musiikkia ja mikä parasta: KAKKATEEMA!
Kispe suosittelee.

Ainiin tulikin tosta elokuvasta mieleen, että mikäperkele kun nykyään ihmisillä on joku aivovamma ja ties kuinka monet aikuiset käy kattomassa lasten leffoja ja lukee lasten kirjoja. Kyse on tietenkin siis tästä Harry Potterista. Voi saatana, MIKS?! En taatusti aio koskaan kyseiseen maniaan osallistua. Ja ihan turha kenenkään sanoa et "siis kun se on OIKEESTI ihan ältsin hyvä!!" voivittu kun ei OIKEAT ihmiset lue mitään lastenkirjoja. Kattoinki oikei tuolta kirjaston sivuilta, että Tampereen kirjastoissakin on toistatuhatta kappaletta niitä Potteri-kirjoja. Siis voi hyvä helvetti: toista tuhatta!
Noin vertailun vuoks esim. Tuntemattomia sotilaita löytyy reilu 50 kpl ja Peppi Pitkätossuja joku parisenkymmentä. Mihin tää maailma on menossa?
Onkohan se nykyää, et jossai ala-asteen diskossa peipet on iha kuumana, jos sällit saapuu paikalle sonnustautuneena takavuosien muodikkaisiin prilleihin ja taikaviitaan?

Hunksei ja tsiksei

No terve. Noniin ja taas tuli tuossa männäviikolla oltua vähän juovuksissa. Pistekin tuli torstaina ja siitä riemastuneena vietin viikonlopun vallan selvinsuin. Torstaina siellä paarissa oli muuten *TADAA* hunksit! Jess! Siellä ne viettelyn ammattilaiset keräs tsiksejä ympärilleen niin saatanasti. Hieman koomista, kun siinä joku kuumintahåttia oleva mirsku ja kolme numeroo liian pinkeessä paidassa oleva Yucca, vai mikävitun Cacca onkaan, istuu jossai looshissa ja keskustelee ydinteoriasta. Ja sit siinä huudeilla murjottaa sen seittemän muuta kisua, jotka ei ny päässykkää jääkaappimiehen huomioon. hohohohooo. Mainiota.

Ainii kattelin tuossa eilen taas vähä sivusilmällä sitä BigBrotheria ja voi saatana millä perusteella se juontaja on sinne valittu? Miksei se oo joutunu vielä äänestykseen mukaan? Mä voisin soittaa kyllä usemmankin kerran sen numeroon, et saatas vaikka joku hitusen nokkelampi siihe mikin varteen. Voivittu kun se kyselee aina niiltä kisailijoilta "tosi pahoja", jotka on varmasti tosipahoja jonkun ala-astelaisen mielestä.
Juontaja: Hei Pepe mitä siellä peiton alla oikein tapahtui..?? (*khihhihhhihh*)
Kisailija: No siis me pantiin
Juontaja: Aihihhihihhhh.... ooksä hei ihastunu siihe Maikkuun?
Kisailija: No joo
Juontaja: Pussasittekste?!?!?!?? (*khihihhhii*)
Kisailija: No periaatteessa, kun se otti multa suihin
Juontaja: *khihihhihiiihhh*
VOI KUSTA.

Politiikkaa

Tänään voisinkin olla jotain mieltä vaikka ulkomaan politiikasta. Otetaas nyt toi Ranska, kun ne epäkeskot siellä melskaa pitkin kylänraitteja. Kun ei näytä ulkonaliikkumiskiellot auttavan, ni mitäs jos koitettas samaa metodia, joka pätee esim. vikuroiviin kakaroihin. Eli ihan vaan silkka ignorointi. Eikai ne kovin kauaa jaksa siellä keskenää riehua, jos ketään ei kiinnosta? Ja mitä mä nyt oon asiasta ymmärtäny, ni nehä on polttanu siellä nimenomaan omilla kulmillaan niitä autoja ja päiväkoteja. Mitä helvettiä? Melkosta kapinaa onkin polttaa oma talonsa!

Nyt siirryn ulkomaan politiikasta suoraan kalianjuonti politiikkaan. Eikun hilirimpsis!

Stickers, please?

Aahhahaahaa voi perkele. Tiedätte varmaan näitä autojen takaikkunois olevia iskulauseita, niinku "Nissan kestää" ja "Ladalla pääsee saatanan lujaa" jne. No tänään näin kyllä parhaan tähän asti. Semmosen Honda sitimaasturin takaikkunas oli iso tarra, jossa luki "Täysillä jeesuksen kanssa!".
Voi KUSTA :D

Kaikissa ruuissahan on nykyjään näitä "runsassuolainen" ja "vähäkalorinen" merkkejä, niin miksei vois samantein olla "pahanmakuinen" varotusta. Perkele kun menee vähiä rahojaan pillaamaan johonkin, mitä ei oo ennen koittanu ja sit se maistuu ihan perssiiltä. Voiko sillä perusteella edes vaatia rahojaan takas? Tää varotustarra olis paikallaan ainakin Fanta applelimeen ja Linkosuon ruisleipiin.

Nyt kun kerran kehkeyty oikei tarrateema, ni voisinki kertoa tarinan lapsuudestani. Kun Jyväskylässähän on nää suurajot ja penskana sit aina iha hurmios kerättii tarroja niiltä rallimiähiltä, kun ne niitä menopelejään rassas siinä lähiparkkiksella. No siellähä oli tiätty ulkomaanihmisiä kans ja äitee sit kerran opetti mulle, et sano niille "stiköös pliis". Ja minä poljin tukkahulmuten sinne parkkikselle ja reippaana tyttönä siinä lähestyin jotai autoo, jossa oli joku ulkomaan lippu kyljes. No sit ku se setä mua vilkas, ni enhän mä saatana muistanu mitä piti sanoo! No eikun tuulenlailla takas kotii kysyy äiteeltä, et mikäs se taikasana olikaan. No "stiköös". Ja eikun taas matkaan. Tällä kertaa muistin tän kyseisen sanan ja voi sitä tarrojen tulvaa!
Pari vuotta myöhemmin hämmennyin lievästi, kun enkun kirjasta tuli vastaan sana sticker. Aijaha. Noniin.

Niingo XXX. Jes.

Nohooni! Pääsen taas lempiaiheeseeni. Eli olimpa tuossa taas salilla. Tällä kertaa siinä kentällä oli sit samalla menossa joku leveempi perseisten jumppatuokio. Ja voi tsiisus kraist! Se ohjaaja oli niin piripinnassa raskaana kun voi vaa olla. Mitä helvettiä semmonen jotai jumppaa vetää? Pieni mongoloidi sielläki tulossa, kun penska vetää siellä siksakkia, napanuora kolmeenkertaan kaulan ympärillä. Tosin voitte nyt tietty kuvitella, kuinka erinomaisen rankkaa ja hikoiluttavaa semmonen jumppa onkaan, kun jumppamaikan koivet viuhtoo yhtä vinhasti, kun jollai laiskalla kamelilla.

Mää tuos joku aika sitten manasin, kun joku saatanan impesilli oli särkeny meiän hissin peilin. No se nyt on saatu viimein korjattua, ni vittu nyt meillä ei oo ulko-ovessa kahvaa. Perjantaina se siitä hävis ja saatanan kätevä tulla sisälle, ku joutuu tunkemaan sormiaan joko sinne kahvanreikään, tai ujuttaa kynsiä sinne oven väliin. Joku nikkari oli sit tänää laittanu siihe semmosen naruviritelmän, et siitä pysty vetämään. Pärkele, mitähän seuraavaks.

Ihmetellääs taas vähä

Moi. Johan oli taas viikonloppu. Perjantaina oltiin akkeleitten kanssa niin saatanan juovuksissa, ettei taas mitää järkee. Ja koodit rokkas niin perkeleesti! Käväsin myös skiexpossa, voi kristus mikä kiima onkaan taas päästä lumille!

Kun nyt tuossa tänään kurvailin uudella, hienolla menopelilläni pitkin maakuntaa, ni voi saatana. Mikä perkeleen pakko ihmisillä on sateella ohittaa moottoritiellä ja tunkee sit samantei takas sille oikeelle kaistalle. Siihe 10m ohitetun ajoneuvon eteen? Vittu kun siinä on sitä vapaata kaistaa Helsinkii saakka, ni onko se pakko tulla sotkee mun Kliiån tuulilasi niillä roiskeilla?
Jos olis kakkatykki, ni ampuisin niitä samantein takaikkunaan.

Sitä oon kans miettiny, et miks autoissa ei voi olla se pyyhkijöiden huiskintanopeudensäätö portaattomana? Sehän on AINA joko liian hidas, tai liian nopee.
Toinen mitä oon ihmetelly on ne sisäilman puhallussuunnat. Et Kliiåssaki voi valita 5 eri suuntaa, et ikkunaan ja koiville ja sormille ja näistä yhdistelmiä. Kaikki muut ilmansuunta-kombinaatiot sieltä kyllä saa puhaltumaan, paitsi just se oleellisin, eli ikkunaan ja sormille. Anteeks kuka vittu tarvii jotain ikkuna-jalka lämmitystä? Jos varpaat on jäässä, ni taatusti sormet on vielä 2 kertaa enemmä.

Niijoo, nyt kun on se aika vuodesta et joulukoristekausi alkaa, ni eikö siihenki vois olla jotain ohjesääntöjä. Kun se nyt kuitenkin on nimenomaan joulukoriste, ni sit jengi ripustelee niitä kuusenkoristeita pitkin parveikkeitaan ihan päin vittua. Et kun siellä on tuhannen sotkussa se 30 metriä valokaapelia ympäri kaidetta, ni johan on somaa. Ja tärkeintä on tietty et on isommat ja enemmän ja eriväristä kun naapurilla.
Olisin laittanu tähä kuvan eräästä oivasta malliesimerkistä tuolla Tapsantorin lähellä, mut kamera on rikki.

PiksiNirkka

Jumpe. Salilla oli Maailman Vahvin Nainen! Se veti KOLME leukaa ihan tosta vaan! Jumalauta! Meinas silimät tippua päästä.
Nyt en ehri pitempiä purnailla, joten pistetääs tähän päivän linkkivinkki.
Voi tsiisus kraist! Joku on saanu tuolla piksinirkalla, mitä noista ny maksetaan, kympin! Eikö sitä nyt voi pysätä seuraavalle levikkeelle ja suudella sitä kaunista vaimoa takaapäin, konepeltiä vasten?

Mullakin olis yks piksi: Maistuvatko omenat tylsältä? Jännittäviä makuja omeniin saat leikkaamalla samalla veitsellä ensin esim. sipulia, tai jalapenoja ja lohkomalla sitten omenan.
Pon apetit!
Nyt pitää rynnistää kohti Jyväskylää, illalla koodien keikka. Rokken-rouuul!

KKK

Tadaa: kauan odotettu KKK palaa ruutuun!
Tällä kertaa Kokeilevassa Keittiössä voitaiskin ensiks paneutua mikro-ruuanlaittoon. Niitähän on kaikenmaailman ohjeita, et mitä saa ja mitä eisaa laittaa mikroon. PÖH sanon minä. Sinnehän voi laittaa ihan mitä vaan. Mitä helvetin väliä sillä on, jos siellä ny vähä kipunat sinkoilee, tai astiat vähä pehmenee. Kyllähän ne siitä tokenee, kun antaa niitten vähä rauhottua. Sit niissä ohjeissaha aina on jotain aikoja, et kauanko niitten muonien pitäs mikrossa kuumentua. Näistäkään ei tarvi mitään stressiä ottaa. Sinnevaan ja jossai vaiheessahan se on valmista. Tosin harvemminhan mitään yli viittä minuuttia tarvii edes hurisuttaa. Ja tunnetusti myös mikroruoka lämpenee sitä nopeemmin, mitä useemmin sinne uuniin kurkkii.
Vinkkinä voisin kuitenkin kertoa, että mikro popkorneille 15min on hieman liian pitkä kuumennusjakso. Tässä ajassa pussiin muodostuu yksi, koko pussin täyttävä, tummanpuhuva popkorni. Ja siinä on jotenkin se popkornin perusmaku päässy vääristymään.

Ruuanlaitto ja leivontahan on semmosia toimenpiteitä, että sitä pitäis olla ikäänkuin tiettyjä aineksia sitten kaapeissa. Mutta ei hätää, jossei just niitä oikeita raaka-aineita nyt satu olemaan. Puuttuvat aineethan voi aina korvata jollain muulla, suosittuja ovat mm. "oho" ja "ainiinvittu".
Ja tietenkin voi myös korvata esim. puuttuvan jauhon, laittamalla enemmän jotain muuta, kuten suolaa, tai maitua.

Lopuks vielä maininta näistä kaikennäköisistä keittiönkojeista. Näihin pätee se sama sääntö, kun muihinkin sähkölaitteisiin. Eli manuaalia ei lueta, ennekö se sininen savu on karannut laitteen takaosasta. Voisinkin kertoa aiheesta opettavaisen tarinan.
Sain tuossa kerran semmosen hienon sauvasekotin/raastin/vatkain vempeleen ja ajattelin että nyt pirtelön tekoon! No sitähän piti sitten alkaa kokoamaan ja ensimmäisenä sieltä pakkauksesta tippui se saatanan leikkurinterä. Ja mihin? No suoraan paljaan varpaan päälle. Ja tietty se katkas jonkun johtosuonen ja aivan vitunmoinen verenvuoto pitkin lattioita. No sitten se saatiin tukittua jeesusteipin ja vessapaperin avulla ja otin käteen sen manuaalin. Ja mitä siellä ensimmäisenä lukee? Varo leikkurinterää, se on hyvin terävä!

Ostoksilla

Nonii, olin tuolla kaupas ja tuli mieleen et jos ostais uuden hammasharjan. Ni voi vittu. Siis legoharjahan maksaa sen euron, ni mitä siellä oli hyllyt notkollaan? Jotain saatanan scifi-harjoja ja hinta joku 5€! Siiskun mää haluan harjan, jossa on niinku se varsi ja sit jotai harjaksia vähä siellä toisessa päässä. Ni eikun sen varrenhan pitääki nykyjää olla joku kaheksankulmanen, et sillä voi pestä poskiontelotki samalla.
Sit siinä varressa on erivärisiä kumiosia, joiden avulla vissii harjaaminen sujuu entistä mallikkaammin. Voi saatana, ei se ny mikää rälläkkä ole. Kyllä se kädessä pysyy ilmankin.
Ja sit siinä varren toisella puolella on joku helvetin kumilärpäke, jolla pitäs kuulemma pyyhkiä kieli. Siis kieli. MIKS?
No tarpeeks kauan kun jaksoin siinä ettiä, ni löytyhä niitä iha normi-harjojaki. Ja mistä? No sieltä saatanan alahyllyltä, hampaanvalkasugeelien takaa. Ja hinta sen 1,10€. Oikein.

Kävin myös ettimässä rintsikoita. Voi jesus, että se ei ookkaa iha helpponakki löytää niitä hyviä. Ensinnäkin kun on näitä sarjakuva-rintsikoita. Siinä joku vitun veikeä karvinen on toisessa kupissa. Se mua kiinnostas, että vituttaako miestä, jos on paarista roudannu jonkun hemasevan hempukan kämpille ja sit sieltä paidan alta paljastuu jotkut sarjis-rintsikat? Mua ainaki vituttas.
Sit on näitä mallia ruma. Näitä löytyy Anttilasta, Sitimarketista, Frii Tsoissista ja muista hyvin varustelluista puodeista. Ei niistä sen enempää (miehiä vituttaa taatusti).
Sitten on mallia hienot. Nää on oikein jotai merkkiä ja maksaa vähintään sen 30€. Se mikä on perseestä on se, ettei se hieno merkkikään takaa sitä, et ne olis sopivat. Nämä löydökset ei vituta miehiä.
Sit on mallia jumpo-buuster-pushhigh. On joku litran verran toppausta ujutettu sinne kuppiin. Ja muutenkin sellasta mallia, et nännit osuu justiinsa leukaan. Mitä vittua sellasilla tekee kukaan, jolla on ihan omatki kannut? Nää vituttaa miehiä suunnattomasti, siinä vaiheessa kun ne riisutaan.
Lopuks on mallia hyvä. Näitä et löydä, et saatana mistään.

Varo vaaraa!

Uhhuhh... söin sit vissii eile jotai rotanmyrkkyä, tai sit mullon SARS. Menny päivä aika hapuiluks ja oksenteluks. Yöhyöh-hyihyi.
Tästä tulikin mieleen toi lintuinfluenssa-juttu. Voi vittu ku jossai Kiinassa on kuollu joku kolme sorsaa, ni sit täällä Suomessa jotkut torspot hamstraa aivan vitusti sitä rokotetta kaappeihinsa. Ja sit vielä viranomaset antaa ohjeita, ettei kandee niinku kuolleisiin lintuihin kajota. Anteeks kellä on ollu tapana mennä sorkkimaa jotai maassa makaavia linnunraatoja? Ja vielä paljain käsin?
Toinen missä hieman tolkku taas katos suomalaisilta, oli tuos viime kesänä. Kun paperitehtaat seiso sen muutaman tovin, ni eiku jotkut saatanat ajaa hurmiossa peräkärryn kans sitimarkettiin ja omii ittelleen sitä paskapaperia neljän vuoden tarpeiks.
Voi ny yhdenkerran! Ei se nyt saatana Suomesta lopu se paskapaperi, tai joku perkeleen flunssarohto. Ja jos loppuukin pariks päiväks, ni mitä sitte?

Samaanhengenvetoon vielä (ennenkun oksennus tuloo) mainittava tää nykynen villieläinpelko. Et nyt ne Kuhmoisis raijaa lapset autolla kouluu, ku muuten sudet syö ne. Voi nyt järjenjuoksu. KOSKA on viimeks Suomessa susi purru ihmistä? Todennäkösyys et susihukka vie sen hiimän-reppusen kulkijan koulumatkalla, on melko samaa luokkaa, kun että se koulukuski ajaa vaikka hirvikolarin. Miksei ne samantein teippaa sit airbageja niitten penskojen ympärille ja kypäräpakko 24/7?
Perkele kun mitää tolkkua taas oo.

Mutta taidan palata tonne suht tiukalle rullalle käärittyjen lakanoitteni sekaan. Tai sit lähenki ostaa kaikki Suomen lääkehiilet ja mustikkasåpat. Jäätte muut ilman!