eXTReMe Tracker

keskiviikkona, elokuuta 31, 2005

Rautaiset lintuset

Tämän päivän kohokohta on selkeesti koodien uusi levy, jonka kipasin levysedältä heti tuoreena. Voi KYLLÄ se rokkaa! Parhautta! Jos en olis näi enemmänki pähee sälli, ni olisin itkeny Puu-piisin loppukitaroimisen jälkeen, se oli nii hianoo.

Jatkoin tänään myös valmistautumista Pirkan hölkkään. Ennakkoaavistelut itse kisan kulusta ovat melko mainiot. Matka on pitkä ja askel lyhyt. Uskoisin voittavani. Aloin myös jo suunnitella taktiikkaani. 1) En verryttele. Sehän on lapsellista. Ja luulis että siinä sitten 33 kilsan aikana ehtii lihakset lämpiämään riittämiin 2) Roiskin mustikkasoppaa rinnuksille joka juottoasemalla, niin näytän melko kovalta menijältä 3) Kauhon taskuihin rusinoita ja panaania niin paljon kun mahtuu jottei nälkä yllätä ennen seuraavaa asemaa ja tietty 4) Anastan viimeiseltä ruoka-pisteeltä muovikassillisen einestä, että ei tarvi käydä kaupassa viikkoon.
Taktiikkaa voidaan vielä tarkistaa kisan lähestyessä.

Eilen, tai jonain päivänä, kun hirnahtelin jo noille läski- ja neuleblogeille niin nyt se löyty! Parhaudet yhdistettynä: LÄSKINEULOJAT! Voi hirnauskis!
Kyllä tuota neulonta ja laihdusvimmaa on ihailtava :)

Niijja! Kekkasin tossa tänään että kah, mähän voin käyttää tätä blogiani myös DEITTI-palstana! Eli nyt vaan kaikki sällit lähestymään mua. Voin tähän aluks kertoo itsestäni niinku vähä. Oon tosi kiva. Ja sit olis parasta jos sä olisit nätti ja osaisit vaikka jotain. Yks ilta riittää. Soitellaan!

tiistaina, elokuuta 30, 2005

Koulu alkaa

Noniin tänään se sitten alkoi taas lukukausi. Kokopäivän jaksoin istua luennoilla, het neljä tuntia. Onneks ei ookkaa enää paljon mitään loppuviikosta, ni ehtii palautua.

Aamulla salilla ihmetytti taas nämä kuntosali-kirjanpitäjät. Semmoset jampat jotka piirtelee jotain muistiinpanoja vihkoihinsa jokaisen sarjan jälkeen. Mitähän helvettiä ne sinne oikeesti kirjottelee? "Vittu en jaksa!" ja "Hyvä perse kello kahdessa"? Pitäsköhän itekki alkaa. Jos sitä sitten ymmärtäis paremmin.
Vähän on sama kun hammaslääkärissä se täti tonkii sun legoja ja luettelee sille toiselle jotain kosmista lukusarjaa "C3 poikki, karies A6 ylätuulta silta viisi" ja sit se toinen täti pelaa pasianssia siinä tietokonella.

Ei täällä voi olla miten vaa!

maanantaina, elokuuta 29, 2005

Terhi ja pik pratör!

No meinashan se kakkelssooni tulla housuun tänää kun huomasin että BigBrother asukeista yksi on ihana rakas kamuni Terhi! Olin jo kädestäpitäen onnitellu itseäni ettei tarvi sitäkään sontaohjelmaa kattoa ja nythä molin addikti jo ennenkun ohjelma alko..

Näitä blogeja ku on nyt alkanu enemmänkin seurailemaan ja ventovieraitten elämiä seurailemaan tai huvittuneena vilkuilemaan, ni kyllä suosikkiryhmiä alkaa löytyä.
Mikähän vimma etenkin kaikilla kotona ruoka-aikaan olleilla on kirjotella tarkkaa kuvausta elämästään kaikille. Onhan se toki melko hupaisaa lueskella näitä "tänään söin aamulla porkkanan ja yhen raejuustokokkareen ja sit kävin ulkoilemassa, askelmittarin mukaan 154 askelta! Eli niinku talon ympäri!" ja sit seuraavana päivänä "oho! söin vahingossa kolme pussia tsipsejä ja Fazerin jouluvaraston ku oltiin leffassa.."
Toinen blogi-ihmisryhmä jota jaksan ihmetellä on nää neulojat. Siis toistan: NEULE-blogi! Lopetan nauramisen ihan kohta :)

Olin tuossa valvomassa tenttiä taas ja olihan siellä taas niitä kolme tuntia käsiposkella istuvia jotka vissiin odottelee että se Herra Simsalabimström tulee ovesta ja taikoo puuttuvat tiedot niitten lanttuihin. Musta tärkeintä on tiukka kisailu ehtiikö ensmäisenä poistuvien top3-listalle. Joko siellä tentissä osaa ja kirjottaa oikeat vastaukset nopiaan, tai sitten myöntää sen itselleen ettei mitään osaa ja poistuu paikalta. Nopeasti.

Ruotsiottelu teemaan vielä palataksein niin ilokseni oon tässä kesän aikaan bongaillu et lisääntyvissä määrin niin urheilijat, kun muutkin sällit on huomanneet ajella kainalokarvansa. Siitä saa jo hyvän lähtöpisteen. Ja sitten kun vielä ymmärtäisivät ruokota sen haarovälinsä niin saisivat minutkin hyville mielin. Onhan se nyt niin että jos toivoo jonkun oikein poskeen ottavan, ni voishan siitä sen pahimman juurakon raivata pois tieltä.
t. Juurakon Hilda

sunnuntaina, elokuuta 28, 2005

Touhusunnuntai


Aamulla aikasin metsäretkelle. Onnistuneet reitinvalinnat ja kuvassa esiintyvät kivat kaverit takasivat mielenkiintoisen metsäelämyksen. Noita elikoita kaivelin sitten ainakin sen 30 yksilöä tukastani.
Kotiin tullessa näin perussunnuntai puuhaa tuossa pihalla, mies tamppaamassa mattoja. Voiko mies enempää olla tossun alla? Voiko?

Näin myös muita innokkaita hervantalaisia ulkoilijoita. Tuollahan sitä taas tallo menemään viehättävä pariskunta tuhannen juovuksissa sunnuntaina keskellä päivää. Nämäkin maiseman sulostuttajat, olisko ollu Mirsku ja Pate, oli kuullu kammasta ja pyykinpesuaineesta varmaan viimeks joulunaikaan. Kyllähän sitä itekkin on tullu vapun tienoilla harrastettua näitä 5/5 putkia, mutta joku tolkku sitä silti vois noillaki aboriginaaleilla elämässä olla. Tai ehkä mua vaan vituttaa, kun mun elämä ei oo niin greiziiii..

Ja kun kuvia kerran innostuin laittamaan, niin ihmetellääs porukalla säätä. Tässähän on vuoden aikana jokainen trendikkäs cityihminen lisännyt perussanavarastoonsa tsunamin ja trombin, mutta kyllä vanhakunnon reinbou silti vie. Ja kyllähän sen tietää mistä ne helyt ja timangit löyty, Hervuudista tiätty!

lauantaina, elokuuta 27, 2005

Finnkampen

Krapulapäivää on vietetty perinteisen pizza ja khipsimenyyn avulla. Kävästiin aamulla pistämässä meidän kirppispöytään syksyn kovin alennusmyynti päälle ja suorittamassa samalla aamu-mstrb viereisen osaston kolmen euron mies-lehtien avulla.

Päivän kohokohta on tietty ollut Ruotsiottelu. Kyllä se vituttaa kun ruotsalaisilla on pistää joka lajiin niin saatanan kauniita naisia ja sit ne vielä voittaa joka kerta. Olisvat edes rumia.
Suosikiksi kisoissa nousee kuitenkin ylivoimaisesti suomalainen mies, eijjei mikään ihku-pöyhö, vaan haastattelun Suomen mestari Tapio Suominen! Tälle miehelle on kyllä annettu kielillä puhumisen lahja! Helsingin kisoissakin haastattelut tuli suoritettua sujuvasti kuuden kotimaisen lisäksi ruandaksi ja takaviidakon kurkku-naksuttelulla. Ja jos savimajan ME-mies ei ymmärtänyt Tapsan kysymystä, tai vastaavasti kukaan ei ymmärtänyt sambian murteella annettua vastausta niin ei hädänpäivää, Suomisen setä tulkkasi Suomen kansalle että hyvin oli kulkenut ja tiikerikin oli syöny äitin toissapäivänä.

Jaaniin, oli sitten joku vitun pikkuliisa 9-vuotta laittanu lapun meiän rapun ilmotustaululle, että voisi käydä ulkoiluttamassa koiria. Voi nyt kusi! KUKA antaa koiransa jonkun ventovieraan semi-ihmisen ulosvietäväksi? Jos mulla olis koira ni ottasin liisan mukaan reissuun ehkä kanniskelemaan sitä paskapussia. Jos sitäkään.
Jipii, kakkateemaa saatiin sivuttua tänäänkin, ei siis ihan huono päivä.

Siirryn kuolleeseen kulmaan.

perjantaina, elokuuta 26, 2005

Karkkipäivä

Jihu! Perjantai ja karkkipäivä, tästä tulee vielä hyvä uskokaa pois. Alatalon Miksakin oli sitten tilannu meille 15mm vesipatsaan iltapäivän ratoksi, mukava poika. Tuoltahan se justiinsa tipahtikin jo Hervuudin taivahalta.

Ja palatakseni eilisiin elokuvalupailuihini, niin reisillehän se män. Unohin nimittäin koko leffan. Joskus tunnin kohdalla tuli mieleen ja velvollisuudesta sitä muutaman sekundin mulkasin. Ei sytyttäny ei. En oikei käsitä sitä miten niin monet pystyy tyyliin evridei katsomaan jonkun leffan, tai sitten pitämään iltoja jossa katotaan oikein monta putkeen. Että mitä! Eihä siinä puudu kun mieli ja perse. Ei voi juoda antaumuksella kaliaa, soittaa musiikkia kovalla ja jauhaa kakkelssonia, vaan hiljaa pitää nököttää ja koittaa pysyä juonikoukeroissa mukana.. huh!

Onneks tänä iltana ei ole leffaa ohjelmassa vaan ne Sedun kestit. Meillä on vahva joukkue, uskoisin että normaali suorituksilla päästään huomiseen cup voittajien cupiin. Valitettavasti joukkueen maalitykki ja pistenikkari Herra Lootus puuttuu kokoonpanosta.

Tänään ajattelin kirjoittaa hieman lyhemmän tarinan, kun ei näitä muuten kukaan jaksa lukea. Mutta onhan joka päivä joku kakkeli-teemaan kuuluva miete oltava ja olenkin pohtinut tänään jarruja. Siis niitä jotka sinne kalsareihin syntyy. Ja se tässä onkin kumma että miten ne syntyy nimenomaan sinne mies-kalsareihin? Eihän kellään naisella niitä ole. Johtuuko tämä sitten tekniikasta, nopeudesta, koostumuksesta vai kulmakertoimesta? En tiedä, epäilen kuitenkin vahvasti tiellä heiluvien vehkeiden estävän täyspainoisen pyhjintä suorituksen.
Noniin, kakkateema - parasteema!

torstaina, elokuuta 25, 2005

Vattuja!

Noniin, täältä tullaan. Uusi päivä!
Menin viimeyönä hurmiossa ilmoittautumaan Pirkan hölkkään, matkana kepeä 33km. Mikäs siinä, etenkin kun nykyinen kuntoni on melko tarkalleen 10km mittainen. Onneks kuukausi aikaa tankata itseään Falcon tuotteilla huippukuntoon. Kävin lenkilläkin jo aamusti. Kyllä elokuu on parasta aikaa tuolla pitkin metsiä painaa, kun vattuja roikkuu joka oksalla! Niistä saa uupunut matkaaja enerkiaa.

Ja sitten pisnesmaailmaan. Sain äsken University Physicsini myytyä, kun joku innokas fuksi oli tarttunut myynti-ilmoitukseeni. TsimZalaPim ja 30€ oli sujahtanut taskuun ja tiiliskivi vaihtanut omistajaa. Tuo universiti fysiksi onkin sitten ainoa kirja, josta jotain rahallista korvausta nykyjään voi saada (kun on saanut suuria soijapisaroita ylähuuleen kirvoittavat peruskurssit joillain keinoin keploteltua arvosanaan yksi).
Epäilemme vahvasti salaliittoa matematiikan laitoksen ja kirjanmyyjien kesken. Onhan se saatana kun matikan kursseilla pronssikaudesta saakka käytetty kirja on yhtäkkiä hyljättävä ja siirryttävä johonkin uuteen humpuuki 123-kirjasarjaan. Tässä on sitten joka jampalla hyllyssä komeilemassa se seittemäntonnia painava Multivariable Calculus ja mitähelvettiä sillä nyt sitten tekee? Eihän kukaan suostu edes muuttoavuksi enää, kun tietää että sitä joutuu kantamaan kuitenki!

Sähköpostissa sen sijaan tuli taas kutsu Sedun kekkereille. Ja kyllähän sitä jo yks jos toinenkin virittyy juhlatunnelmiin luettuaan kutsuvan viestin "viikkokirja_33_tampere.jpg". Kyllä se on kumma kun ei voi saada postia ihan perus-tekstimuodossa vaan sinne pitää laittaa viestiksi kutsu, jonka saa ilman voimistelua auki vain jollain hilirimpsis.com sähköpostiohjelmalla.
Kun se ei edes ole liitteenä vaan jotenkin peräaukon kautta. Ja tietenkään lähettämääni palautteeseen ei tarvi vastata. Luulevat tietty että siellä on kovatkin kestit ilman meidän possea. No onneks Tompsoni on Sedun just-se-paras-kaveri, ni me päästään!

Tänään on illalla vielä melkoinen savotta edessä. Olenhan melkoinen elokuva-ihminen, viimeinen elokuvateatterikokemus on tyyliin Beethoven joskus 6.luokalla. No ajattelin nyt sivistää itseäni ja katsoa kun telkkarista tulee OIKEA elokuva. Ongelma on vain että hyvin harvoin jaksan katsoa mitään elokuvaa yli 45min. Tänäiltana sieltä tulee se hiippaileva lohikäärme ja kestoa on yli KAKS tuntia. Voisin tässä virittää veikkauksen kuinka kauan jaksan sinnitellä sen parissa. Itse veikkaan 37min.

Ja sitten päivän kakkeli-osioon. Olin tuossa pahaa aavistamatta äsken Tapsantorin ostoksilla kun hokasin että siinä vieruskassalla oli tää meidän koulun Hunksi. Siis ihan oikee hunksi, sillä on joku nimikin, mutten just muista. Ni siellä se osti, mitä, no kakkapaperia! Kyllähän minä ihmisenä ymmärrän että onhan se Hunksinkin kakottava silloin tällöin, mutta jotenkin sitä vaan kuvittelee että ne Heikit ei muuta tee kun sammuttaa tulipaloja palomiehen kypärä ja öljy ruumiinsa suojana, tai makaa lappalaiskodassa porontaljalla peenis rentona reidellä kun ulkona paukkuu -30 pakkasta.

Lopuksi voisin vielä ilmoittaa että Ralli-Nissani on edelleen myytävänä! Tästä ei auto enää parane: on oviakin oikein kolme, tuulilasi, lohkot ja radiot! Mikäli joku vallan tästä once in a lifetime tarjouksesta kiinnostuu, niin eikun tuoho Mikontalon pihaan ihailemaan! Hinnan voin paljastaa jo etukäteen, se on halpa!

Näillä eväin jatkamme.

keskiviikkona, elokuuta 24, 2005

Päivien päivää

Rakas päiväkirja, tänäaamuna kakkakello soitti jo melko pian kello yhdeksän jälkeen. Kakkakellon soitto *klonk klonk* kertoo elimistön heränneen ja valmistautuvan uuteen päivään. Sieltä se eilispäivä tulee poies. Mutta melko aikaista matoa olin siis tänään!
Radiosta soi aamulla koodien uusi piisi (HAH! soittivat juntit sen piisin jo kertaalleen maanantaina!) ja johan se ristikaula rokkaakin niin pirusti. Ei auta kun odotella ens keskiviikkoon että voi käydä kaupasta haalimassa levyn itselleen.

Kävin salilla ja voi mätämuna kun siellä oli sitten taas fuksien kiertoajelut just tänään ja siitä ohi lampsi yhtenään nuorialihoja. Yritä siinä sitten viimesillä voimillas vääntää sitä tankoa solmulle kun joku PISTE voi mennä ohitte par'aikaa! Tosin näitten pisteitten kanssa pitää olla varovaista tyttöä, sillä alle 20-vuotiaasta aamuyön lahjakkuudesta rapsahtaa heti aamulla sakot! Näin vanhemmalla iällä on asetettava jo itselleen rajat.

Koululla syömässä käyminen on etenkin tällä viikolla yks saatanan kärsimysnäytelmä. Ei riitä että siellä on fuksit sikinsokin etsimässä haarukoita ja perunoita ja itseään. Mutta kun sekaan isketään vielä runsas lastillinen ulkkareita niin se käsittämätön kaaos on valmis.
"Hei Paplo, is tis poteittou??? duu juu vant salad Tsiankarlo?! hei let mii kam päk änd teik sam moor miitpols!! duu ai häv tu pei?!?! vai?! vot is studentkaard? vai käänt ai pei vit markka?!"
VOI RISTUKSEN PERKELE! Ja sitten kun pääset viimein oman annoksesi kanssa pöytään ni ohan se saatana jo kylymää!

Käytiin myös tarkistamassa meidän kirppispöydän vointi. Ja voih! eihän kukaan osta meidän tähtituotteita. En ymmärrä miksei se vanha t-paita myy, hintakin vaan euron? Ja mitä sitten jos siinä on rinnuksessa oranssi leima että on tultu Atigin kepapin kautta kotiin joku yö? Ajateltiin parantaa myyntiä vanhoin ja luotettavin keinoin, eli lisätään kaikkien muitten hintalappuihin nolla perään.

Lopuksi haluan kertoa elämäni suurista saavutuksista. Ensimmäinen on saavutettu tieteellisen yhteistyön avulla. Olemme kehitelleet asteikon vahingoille ja onnettomuuksille. Asteikon yksikkönä on Ohraleipä ja skaala 0-10. Maailman loppu on 10 ohraleipää ja WTC 5. Enää ei tarvitse pohtia että oliko se lentokoneonnettomuus siellä Etu-Kirgiisiassa vakava vai nöy. Ja pitäisikö kyynel tirahuttaa vallan kun siellä jossai oli kuulemma kaatunu aidanseiväs. Tästä lähtien uutisissa kerrotaan "kahden ohraleivän veneilyonnettomuudesta" ja sitten on helppo suhteuttaa se maailman onnetomuuskartalle! Tästä tieteellisestä läpimurrosta proxyt tietenkin myös toiselle asiantuntija puolelle, eli Reialle.

Samaisen naispuolisen tieteentutkijan kanssa olemme kehitelleet myös ohjeet sinkkunaisille. Kokemusteni mukaan myös kaikki aloittelevat bändärit, wanabiit ja muut halukkaat voivat käyttää ohjeistustamme, näiden avulla pärjäät ja olet kaikenlisäksi suosittua lihaa markkinoilla!
1. Ole aina valmis 2. Olen aina käytettävissä 3. Ota suihin 4. Anna kakkoseen 5. Älä kysele 6. Älä soittele.

Huomenna lisää.

Hili-rimpsis!

Noniin täältä tullaan. Ensmäisenä Tsiljardit kiitokset unikissonille, joka tämän laittoi alulle!
Täällä voi tulevaisuudessa seurata erään hunsvotin elämänvaiheita. Iltaan mennessä lupaan kirjoittaa sitten ihka oikean ja ensimmäisen BLOGI-merkintäni. Koittakaa pysyä housuissanne siihen asti..

Aloitetaas!


Tänne tulee Kispen blogi!!!!! Sen pitää olla olemassa kosk uukoo haluu lukee sitä.