Morjesta!

Arvatkaapa mihin tänään jouduin? No töihin! Perkele kun ei ihminen saa olla rauhassa kotona ja tehdä semmosta mikä on ittestä mukavaa. Ni eeikun aamulla pitää ennen sian pierasua nousta ja mennä sitte muka tekemään jotain hirmu tärkeetä. Ja kuka helvetti on keksiny että 8 tuntia on sopiva työpäivän mitta? Eihän kukaan halua siellä niin kauaa olla. Esimerkiks 5 tuntia olis ihan passeli määrä, tai 4.
Niinno olin sitten tuolla Alihankinta-, eli Morjestelumessuilla. Siellähän eri puljujen edustajat käy morjestelemassa toisiaan ja vaihtamassa käyntikortteja. Se on nimittäin verkostoitumista se ja ilman sitä ei kukaan tuu toimeen.
Se on muuten aivan sama, että minkä lajin tapahtuma on kyseessä, messujen tärkeintä antiahan on aina karkit. Ja yhtä selkeällä kakkostilalla on kynät. Niitä pitää sitten kahmia mukaansa minkä kerkiää ja vielä parempi jos joku puoti tarjoaa oikei kangaskassin, jolla sitten raijataan saalis kotiin. Jos mukaan sattuu epähuomiossa joku esite, niin sen voi onneks kipata heti siinä ulko-oven pielessä olevalle roskalavalle.
Henk.koht. suosikkeja on semmoset kolmekymppiset edustajat, jotka on jossain huikaisevan ratkasevassa asemassa firmassa ja tallovat siellä rennontyylikkäinä farkuissa, puvuntakissa ja rohkean kirjavassa kravaatissa. Nämä sällit tuntevat asemansa ja vinkkaavat ohikulkeissaan silmää. Voi vittu että tekis mieli heittää niitä jollain kovemmalla.

Ainii aamulla kun tuonne ulos menin, kun mitäihmettä! Tuolla rappukäytävässä semmone pieni kisumisu silmät pyöreenä ihmetteli ja naruhännällään huito. Voi mitä se nyt siellä yksin teki? Ja mitä hittoa minä sille teen? Se olis hyvin mahtunu laukkuun, mutta eikai sitä nyt voinu mukaan ottaa. Meinas tulla itku kun sen sitten tuohon rappuun jätin ja syyllisyys kalvaa vieläkin. Se oli jo kadonnu kun tuli takas. Voihan kyynel.
Ensimmäisen kyyneleen meinasin tirahuttaa jo eilen, kun tuolla urheilukentällä 6-ottelun tuoksinnassa kävi 1,5 ohraleivän onnettomuus. Olis hieman helpompi valmistautua sinne hölkkäkisaan jos pystyis vaikka kävelemään. Onneks vielä joku 10 päivää aikaa tästä tointua.

Mutta. Telkkarista tuli eilen tämmöne uus suomalainen laihdutusohjelma. Siinä tämä neiti Asiantuntija on kyllä yks Tuonelan Nalkuttaja. Voi vittu että semmosta ei kyllä kukaan halua kotiinsa valittamaan. Vois sekin neito vilkasta sitä omaa ahteriansa peilistä ennenkö menee toisten keittiöihin osottelemaan sormella ja huutelemaan herranjumalaa.