Lettertokispe.fi

Tämä on avoin kirje itselleni.
Tänä aamuna huomasin itsessäni piirteitä, joita olin ounastellutkin. Minulla oli krapula. Se ei minua ole ikinä haitannut, että juon itseni tuhannen solmuun, eikä se että rahan käyttö on täysin holtitonta juovuksissa, mutta pitikö se nyt saatana hukata se hyvä kaulaliina?
Sitä paitsi mulla on vittusoikoon tentti huomen aamulla. Ja tässä kunnossako sitä sitten pitäis siihen lukea?
Olen myös pettynyt siihen, miten käyttäydyin eilen. En (muistaakseni) vongannut ketään ja poistuin ravintelista jo ennen pilkkua. Mitä helvettiä sinne paariin edes lähtee, jos ei kerran meinaa pelata? Ihminen, jolla on helvetinmoinen hikka, ei kuulu taksijonoon, vaan paaritiskille.

Krapula yhdistettynä seksin puutteeseen ja vitutukseen on vaarallinen yhdistelmä. Olenkin tehnyt yksimielisen päätöksen lähteä roonaldille lataamaan. Uskon tämän olevan helpotus minullekin. Tätä pahaaoloa on nielty jo tarpeeksi pitkään.
Tämä ei ole päätös, josta olisin erityisen ylpeä, mutta en antanut itselleni vaihtoehtoja.
Kaikkea hyvää loppupäivälle.