Kaikki on kaupan

Juu kävin sitte eile kirpputorilla myymässä irtainta omaisuuttani. Sehän on sitten kätevää muutossa, kun ei tarvi kantaa mitää. Meni nimittäin lautaset ja partsin tuoli ja CD-tornit. Jäin oikein voitollekin pöytävuokrasta huolimatta, joten ei menny aivan vallan päin vittua.

Kävin tänään kattomassa DH-kisoja ja se se onkin jotain. Mieli on kutkuttanu jo pitempääkin koittamaan lajia, mutta aavistelen jo sitä vammojen listaa, että jätän suosiolla väliin. Sijotin sen sijaan kisapaikalla kirppisrahani uuteen komeaan selkäpanssariin. Kelpaa sit taas talvella heittää volttia.

Niinjoo, nyt olis sitten ehkä maailman urhein moottoripyörä kaupan. Ja olinki jo unohtanu mimmosta toopea tuolla auto- ja mopokaupanteossa onkaan. Tähän mennessä on tullu kaks yhteydenottoa.

Ostaja 1) Tää soitti yllättäen jostain hevonkuusesta ja kerto ensimmäisenä ettivänsä "vähän isompaa pyörää" kun mun kawa. No hyvä että soitit. Sitten alko tinkaaminen. Kun hinta on tosiaan se 3000 €, niin hän sitten oli ajatellu hintaa joka alkais kakkosella. No voithan sää nyt siitä sen euron sitte saada alennusta joo.
Mutta onko se hinta ny ehdoton? No voi saatana tule ny tyyppaa se mopo ennenku alat jankuttaa hinnasta. Ja kuulemma pitää sitte soitella, jos päätän alentaa hintaa. Joo heippa, katto netistä.

Ostaja 2) Tää lähesty sähköpostilla ja sieltähän ne nokkelimmat yleensäkin lähestyy, jos esim. moottoripyörää ollaan ostamassa. Ja tää oli taas näitä, joilla ei oo rahaa. Ehdotus oli, että ottasin vaimon timangisormuksen vaihossa ja hän vois ehkä laittaa vähän väliäkin vielä. No voi ristus, voin mä sen sun nussitun sormukses ottaa, jos pistät sen kolme tonnia siihen välii. Tuollasille viitsi edes vastata.

Odottelenkin innolla ensviikon kaupanhierojia. Siihen asti tsirp tsirp.